Suomen menestystarina on perustunut maksuttomaan koulutukseen ja vahvaan osaamiseen. Nyt tämä menestystarina on vaakalaudalla. Hallitus on leikannut opiskelijoiden toimeentulosta ja lisännyt opintolainan merkitystä opintojen rahoittamisessa. Tämä on asettanut nuoria eriarvoiseen asemaan.
Osaamisen sijaan nuorten mahdollisuuksia kouluttautua määrittääkin entistä enemmän lainanmaksukyky. Eriarvoisuutta lisää linjaus, jonka mukaan vanhemmat voivat maksaa lastensa opintolainat pois ilman veroseuraamuksia. Tämä on käytännössä verotonta tulonsiirtoa lapselle valtion tukemana.
Samaan aikaan opintolainoja menee entistä enemmän perintään. Vuonna 2023 opintolainavelkoja oli maksamatta ainakin 80 miljoonaa euroa, mikä oli kolminkertainen määrä verrattuna vuoteen 2022. Hallituksen tavoitteena on nopeuttaa valmistumisaikoja ja lisätä korkeakoulutettujen määrää Suomessa. Tavoitteet ovat silkkaa utopiaa, jos samaan aikaan heikennetään opiskelijoiden toimeentuloa ja mahdollisuuksia kouluttautua tulotasosta riippumatta.
Mikko Vesterinen
Kaupunkipolitiikan väitöskirjatutkija
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa 14.1.2025