Syyskuun esityslistat 23.9.2015

Kesätauko on ohi ja on aika uusien kokouksien. Syyskuussa vietetään sikäli historiallinen kokous, että ikääntyvien ja toimintarajoitteisten lautakunta kokoustaa viimeistä kertaa. Lokakuusta lähtien sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualueella toimii vain yksi lautakunta. Toimintarajoitteisten edunvalvonnasta huolehtii kuitenkin jatkossakin vammaisneuvosto ja ikääntyville ollaan suunnittelemassa suunnilleen samanlaista järjestelyä. JOHDON RAPORTTI Keski-Uudenmaan alueen merkittävin hanke on parhaillaan valtuustoihin ilmestynyt sote-selvitys, joka on tiivistänyt kuntien yhteistyötä merkittävästi. Tulevaisuudessa suomalainen sote-järjestelmä voi kokea suurenkin mylläyksen, joten on ehdottoman tärkeätä, että Keski-Uudenmaan alue on oma-aloitteinen ja aktiivinen löytämään ratkaisuja. Tämä luo turvaa koko alueelle. Järvenpään uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen rakennushanke on sitonut luonnollisesti itseensä paljon avainalueen työpanosta. Tämä ei kuitenkaan ole huono asia, koska uusi terveyskeskus on tulevaisuudessa näkyvässä roolissa Järvenpäässä ja kenties myös tulevassa sote-alueessa. Erikoissairaanhoidon ostettujen palvelutuotteiden lukumäärä on noussut tammi-heinäkuussa 9,1%, mikä johtuu vain ja ainoastaan siitä, että kalliin hoidon potilaita oli ennakoituja enemmän. Lisäksi HUS-kuvantamisen kustannukset ovat nousseet. Lisäyslasku oli 1.334.405e. Kalliin hoidon potilaisiin on kuitenkin hyvin vaikeata, ellei mahdotonta, varautua etukäteen. Tärkeä uudistus avosairaanhoidossa on potilasjonon jakaminen kolmeen osaan: akuuttipotilaisiin (hoidetaan samana päivänä), puoli-kiireelliset potilaat (hoidetaan max. viikossa) ja kiireettömät (max. neljässä viikossa). Tällä tavoin on pyritty hillitsemään ylisuuria potilasjonoja ja siinä jo onnistuen. Toinen suuri muutos oli Vanhankylän terveysaseman vastaanottoajan lyhennys kello 20:00 aikaisemman klo 22:00 sijasta. Muutos toteutettiin elokuussa ja sen vaikutuksia seurataan aktiivisesti. Toimeentulotukiasiakasmäärät ovat kasvaneet jo seitsemättä vuotta peräkkäin ja kasvu näyttää jatkuvan. Vuodelle 2015 arvoidaan 5 % kasvua. Luvut ovat huolestuttavia, mutta toisaalta kunnalla on vain vähän toimintavälineitä katkaista työttömyyden kasvu. Tähän lisätään vielä kunnan kasvavien tehtävien määrä, jää hyvin vähän elintilaa rakentaa luovaa asumis- ja elinkeinoympäristöä. Omaishoidon tuen piiri on jatkanut kasvuaan. On erittäin tärkeätä suunnata entistä enemmän voimavaroja omaishoidon ja kotihoidon sektorille. Hienoa onkin, että asiakaskäyntimäärät ovat lisääntyneet kotihoidon tuen piirissä, vaikkei asiakamäärä ole juurikaan kasvanut. Tuki, apu ja lepo ovat avaimet onnistuneeseen omaishoitajuuteen. Pitkällä tähtäimellä tämä tuo myös säästöjä, vaikka lyhyellä aikavälillä panostukset voivat kirpaista. Tärkeätä on kuitenkin pitää fokus tulevaisuudessa. Lopuksi lyhyesti muita tärkeitä poimintoja raportista: mielenterveys- ja päihdeyksikköön palkattu erikoistuva lääkäri, mikä helpottanut vastaanotolle pääsyä. Talouden tasapainoittamisohjelman vaikutukset ovat haitanneet hoitohenkilökunnan rekrytointia. Erityisesti lomautuksia tulee tulevaisuudessa välttää viimeiseen asti, koska ne heijastuvat juuri esimerkiksi rekrytointivaikeuksina. Aikuisten sosiaalipalveluissa on muutettu toimintatapoja siten, että jokainen on tavattu henkilökohtaisesti. Tämän on todettu ehkäisevän pitkien asiakkuuksien syntymistä. Aloite Järvenpään sosiaalikuntoutuksen työosuusrahan nostamisesta Työsali Walssin asiakkaat ovat tehneet aloitteen, jossa he ehdottavat työosuusrahan nostamista päiviltä, jolloin työpäivän pituus on 4-6 tuntia. Työsali Walssi on sosiaalisen kuntoutuksen eräs toimintamalli, jossa haetaan onnistumisen elämyksiä, kannustetaan oma-aloitteisuuteen sekä haetaan avaimia omaan kuntoutukseen ja oivaltamiseen. Tämän kaltainen aktiivinen kuntoutuminen on erittäin tärkeä ja arvokas osa kuntoutumisen kokonaisuutta. Työosuus raha toimii yhtenä välineenä kuntoutuksessa sekä myös kannustimena nähdä vaivaa omaan kuntoutukseen. Työosuusrahan lisäksi asiakkaille tarjotaan lounas. Ehdotus on, että 3-4 tunnin päivästä maksettaisiin 4 euroa ja 5-6 tunnin päivästä maksettaisiin 5 euroa työosuusrahaa. Kannatan ehdotusta, sillä työosuusraha on tärkeä tekijä kuntoutuksessa. Lisäksi asiakkaat ovat suurimmalta osin pienituloisia, joten pienikin tulon lisäys on arvokasta. Tärkeätä on myös huomata, että työsalissa on tehty aktiivisesti alihankintatöitä. Alihankintatöistä saadut tulot olivat 150 e/kk, vaikka talousarviossa ei tähän oltu varauduttu. Toimeentulotukien käsittelyaikojen tilanne Järvenpäässä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt selvitystä Järvenpään toimeentulotukien käsittelyajoista. Tällä hetkellä toimeentulotuen käsittelyajoissa on ilmennyt viivettä, joka ylittää lain määräämän seitsemän vuorokauden käsittelyajan. Toimeentulotuki hakemukset ovat kasvaneet johtuen taloudellisesta tilanteesta. Tärkeätä on kuitenkin huomata, että Järvenpää on parantanut huomattavasti hakemuksien käsittelyprosessia. Huhtikuussa 2014 53 % hakemuksista ylitti lain määräämän seitsemän vuorokautta, kun heinäkuussa 2015 vain 0,7 % ylitti lain määräämän ajan. Parannus on siis huikea, kun miettii kokonaiskuvaa. Ylityksiä on silti edelleen tullut (huhtikuussa 2015 12 %), joten sen takia aluehallintavirasto pyytää selvitystä. Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen tapaan, jolla hakemuksia nykyään käsitellään. Kaiken takana on organisaatiouudistus ja uusien työntekijöiden kattava perhedytys. Nykyiset ongelmat johtuvat pääasiassa tietoteknisistä syistä, joihin ei ole löydetty ratkaisua. En siis ole tilanteesta järin huolissani. Palveluverkkosuunnitelma vuosille 2016-2025 Palveluverkkosuunnitelman on tarkoitus selkeyttää ja kehittää palveluiden kehittämistä ja suunnitteluprosessia. Suunnitelmaa päivitetään vuosittain. Keskeisenä pohjana suunnitelmalle toimivat investointiohjelma sekä talousarvio. Tärkeänä huomiona on myös ennakoitu väestön kasvu. Järvenpää tavoittelee 1,5 % väestönkasvua vuosittain ja tämä asettaa paineita uudistaa palveluverkkoa sekä tehdä investointeja - ja hyvä niin. Järvenpää tarvitsee kipeästi rohkeita investointeja infrastruktuuriin, palveluihin sekä rakennuksiin. Tämä täytyy tapahtua kuitenkin kunnioittaen Järvenpään rikasta historiaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueelle paineita tuo kasvava vanhusten ja työttömien määrä. Tämä asettaa paineita uudistaa ja selkeyttää palveluita. Mitä, missä jamilloin asiakkaat voivat hakeutua palveluiden piiriin, on kysymys, johon kaupungin pitää vastata selkeästi. Palvelujen keskittämistä tiettyyn paikkaan pitää jatkuvasti kehittää. Samat asiat tietyltä luukulta selkeyttää asiakasta ja työntekijöitä. Yksittäisistä isoista investoinneista haluan nostaa esille Wärttinä II, joka auttaa erityisesti asunnottomien tilannetta. Lisäksi uusi terveyskeskus tulee olemaan oleellisessa roolissa, kun Järvenpään palveluverkkoa uudistetaan. Erityistä huolta koen ICT-palveluiden sekavuudesta. Tällä hetkellä Järvenpäässä on kymmeniä erilaisia tieteknisiä palveluita, jotka vastaavat eri kysymyksiin. Liika on kuitenkin liikaa. ICT-verkkoa ja -palveluita pitää yhtenäistää koko Keski-Uudenmaan alueella.