Keski-Uudenmaan kunnista käy huomattava määrä nuoria opiskelemassa Helsingissä. Useat heistä asuvat vielä vanhempiensa luona ja elävät täten hyvin pienillä tuloilla. Tästä syystä opintotuen määrä on vähäinen. Usealle nuorelle tämä tarkoittaa töitä opintojen ohessa, mikä vuorostaan vie tärkeää aikaa sekä opiskelulta että vapaa-ajalta. Heikko opintotuki vaikuttaa oleellisesti myös opiskelijoiden jokapäiväiseen elämiseen. Opintotuen tarkoitus on, että opiskelija voi ostaa koulutarvikkeita, maksaa opiskelumatkansa ja antaa mahdollisuuksia vapaa-ajan vietolle. Tosielämässä näin ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi Järvenpäässä vanhempiensa luona asuva yli 20-vuotias opiskelija joutuu käyttämään 122 euron opintotukensa kokonaan kuukauden junalippuihin. Tähän, jos lisää vielä HSL – kortin menot, voi lyhyellä matematiikalla todeta, ettei opintotuesta jää mitään ylimääräistä rahaa esimerkiksi kouluvälineiden ostamiseen. Keski-Uudenmaan opiskelijat on ahdettu perin hankalaan tilanteeseen. Kaikista räikein epäoikeudenmukaisuus on, että toisen asteen opiskelijat saavat matkatukea, mutta korkeamman asteen opiskelijat eivät. Matkatuki kuuluu kaikille opiskelijoille! Toinen epämääräisyys on VR:n toiminta. VR ei voi syystä tai toisesta myydä kuukausilippuja opiskelija alennuksella. Sen sijaan VR myy ainoastaan kymmenen kerran sarjalippuja, joka tulee opiskelijalle kalliimmaksi kuin kuukausilipun ostaminen opiskelija alennuksella. Kolmas epäkohta on HSL, joka ei myönnä ulkopaikkakuntalaisille alennuksia, vaikka opiskelisi Helsingissä koulussa. Ratkaisu matkakulujen kohtuuttomuuteen ei tarvitse liiallisia ponnisteluja. Jos kolmesta edellä mainituista ongelmakohdista edes yksi saataisiin selvitettyä, olisi matkaaminen kohti opinahjoa huomattavasti opiskelija ystävällisempää. Julkaistu Keski-Uusimaa -lehden mielipidepalstalla 1.2.2014
Mikko Vesterinen