Maaliskuun esityslistat eivät juuri tarjoa lukemista. Sosiaali - ja terveyslautakunnan esityslistalla on kolme pykälää ja ikääntyvien ja toimintarajoitteisten lautakunnalla puolestaan neljä pykälää. Huvittavinta tässä on se, että pykälät ovat yhtä kohtaa lukuunottamatta täysin identtiset. (Esityslistat voit katsoa täältä .) Järvenpään talouden tasapainoittamisohjelmassa mainitaan myös ylimääräisen organisaation karsiminen. Oma henkilökohtainen mielipiteeni on se, että nämä kaksi lautakuntaa pitää yhdistää. Tällä toiminnalla säästäisi arvioiden mukaan noin 30 000 euroa sekä ylimääräinen virkamiesten pompottelu lautakunnasta toiseen saisi myös päätepisteensä. Kaupunginvaltuusto on myös jo päättänyt palvelualueiden yhdistämisestä, joten luonnollinen askel seuraavaksi on lautakuntien yhdistäminen. Argumentit, joilla yhdistymistä on vastustettu, ovat olleet pelko kokouksien venymisestä ylipitkiksi sekä pelko poliittisista neuvotteluista, kun lautakuntapaikat täytyy jakaa uudelleen. Kumpikaan argumentti ei täysin pidä paikkaansa. On poliittisten puolueiden ja luottamushenkilöiden saamattomuutta tai heikkoutta, jos he eivät voi yhteisymmärryksessä jakaa lautakuntaa uudelleen - samoilla voimasuhteilla kuin kaksi vuotta sitten. Tehtävän ei luulisi olevan todellakaan vaikea saati poliittiselle puolueelle vaikea kysymys. Argumentti kokouksien pituuksista on ymmärrettävä huoli, sillä on erittäin raskasta istua viisi tai kuusi tuntia pyöritellen samoja asioita. Usein tämä tapahtuu vieläpä pitkän työpäivän päätteeksi. Tarkastellessa maaliskuun esityslistoja ei kuitenkaan luulisi olevan pelkoa ylipitkästä kokouksesta. On suorastaan todellinen ihme, jos nämä esityslistat vaativat yli kolmen tunnin kokoustamisen. Tietenkin joskus on pitempiä ja/tai vaikeampia päätöksiä, jotka saattavat viedä paljonkin aikaa. Tällöin on vain maltettava mieli ja istuttava kärsivällisesti. Lautakunta kokoustaa kuitenkin vain kerran kuukaudessa ja politikointi on yhtä kuin istuminen. Pihlavistokodin kunto- ja käytettävyysarviot sekä jatkotoimenpiteet/tarveselvitys Pihlavistokoti muutti viiden vuoden määräajaksi väistötiloihin Jampankaari 4 E-F syyskuussa 2011, johtuen vanhan Pihlavistokodin kiinteistön korjaustarpeista. Alkuperäiset syyt korjaustarpeille olivat ahtaat tilat, jotka aiheuttivat paljon ongelmia käytännön toiminnassa sekä olivat asiakkaille varsin epäinhimilliset. Nykyisissä tiloissa hyvää on sen läheinen sijainti Jampan palvelupihaan, jossa on ympärivuorokautisen hoivan yksikkö (Lehmuskoti) sekä tehostetun kotihoidon yksikkö (Tammistokoti). Sijainti on mahdollistanut hyvin yhteistyön esimerkiksi työntekijöiden kesken. Pihlavistokodissa on tehostetun palveluasumisen tiloja sekä 8 ryhmäkotipaikkaa kotona asuville, jotka tarvitsevat lyhytaikaista hoitoa. Nykytiloissa ongelmana kuitenkin on, etteivät ne sovellu asumispalvelun ja lyhytaikaishoidon toiminnalle, sillä kiinteistöä on jaettu hajanaisesti useisiin eri kerroksiin. Tämän takia henkilöstöä tarvitaan enemmän kuin muut vastaavanlaiset palveluyksiköt pitääkseen yllä asiakkaiden turvallisuutta ja hoidon takaamista. Nykyinen järjestelmä on tarkoittanut kunnalle noin 150 00 euron lisäkustannuksia. Kyseinen summa muodostuu siis ainoastaan epäkäytännöllisistä tiloista, jotka eivät tarjoa mahdollisuutta joustavuuteen. Vaihtoehtona on joko pysyä nykyisessä paikassa tai etsiä uutta kustannustehokkaampaa kiinteistöä. Kannatan itse Pihlavistokodin säilyttämistä nykyisellä paikallaan, sillä läheiset Lehmuskoti ja Tammistokoti tarjoavat huimasti apua ja joustoa henkilökunnalle. Samalla siitä on apua myös asiakkaille, kun työntekijät voivat joustavammin tehdä töitä siellä, missä eniten on tarvetta. Lisäksi Jampan palvelupihaan on päätetty rakentaa myös uusi Vaahterakoti, johon tulee 58 uutta tehostetun palveluasumisen paikkaa sekä 23 kotihoidon tasoista hoitoa tarvitsevan asiakkaan kotia. Vaahterakodin valmistuminen loisi alueelle todella monipuolisen ja ammattitaitoisen palvelualueen, josta hyötyvät niin asiakkaat kuin työntekijät. Tämä laskee pitkällä aikavälillä henkilöstömitoitusta Pihlavistokodissa, jolloin lisäkustannuksia ei synny yhtä paljon. Tulevaisuudessa myös Hyvinvointikampuksen hyödyntämistä palveluasumiseen on pohdittu. Vaahterakodin tarveselvitys Vaahterakotiin suunnitellaan yhteensä 87 asuntoa: 34 ympärivuorokautisen hoidon asuntoa, 22 lyhytaikaisenhoidon paikkaa sekä 31 kotihoidon tasoisen avun välivuokrattavaa asuntoa. Tavoitteena on tukea ikääntyneiden kotona asumista sekä mahdollistaa turvallinen ja yksilöllinen asuminen. Kiinteistön rakentaminen on tarkoitus aloittaa toukokuussa 2015. Rakennuksen on tarkoitus valmistua tammi-helmikuussa 2017. Vaahterakodin palvelut on tarkoitus tuottaa omana toimintana, ostopalveluina ja palveluseteleinä. Tärkein tehtävä on varmistaa asiakkaan mahdollisimman aktiivinen osallistuminen arkeen, turvallisuus ja hoidon hyvä saatavuus. Laitoshoitoa pyritään välttämään ja tämän takia asiakkaan tukeminen onkin erityisen tärkeätä. Vaahterakoti tulee tarpeeseen, sillä ennusteet näyttävät Järvenpäässä olevan vuonna 2037 jo 12 500 yli 65 -vuotiasta, kun heitä tällä hetkellä on 6 200 henkilöä. Palveluiden ja tuettavan asumisen jatkuva kehittäminen on siis todella tärkeätä. Vaahterakodin rakentamisprosessin alulle saanti mahdollisimman pian on todella tärkeätä, sillä tarve erilaisille palvelumuodoille kasvaa koko ajan. Vaahterakoti tuo Jampan palvelualueelle jälleen yhden palasen lisää osaamista ja palveluiden laajentumista. On hyvä, että vanhuspalvelut keskitetään samalle alueelle, koska tällöin henkilökunta ja muut resurssit pystytään jakamaan kustannustehokkaasti sekä nopeasti. Tärkeätä on myös panostaa laadukkaaseen kotihoitoon, koska sillä ehkäistään parhaimmillaan paljon vanhuksien sairauksia sekä aktivoidaan osallistumaan. Tällä hetkellä kotihoito tai omaishoito ei ole parhaimmalla mahdollisella tasolla ja sitä tuleekin kehittää entistä joustavammaksi ja asiakaslähtöisämmäksi palveluksi. Apua ja tukea on saatava silloin, kun sitä tarvitaan.
Mikko Vesterinen