top of page
Mikko Vesterinen

Mitä vastasin vaalikoneisiin?

Kuntavaaleihin on aikaa enää vajaa kuukausi. Tämä on näkynyt mediassa useina artikkeleina ja kolumneina. Useat mediat ovat myös julkaisseet omat vaalikoneensa, joiden avulla äänestäjä voi vaivattomasti etsiä itselleen sopivinta ehdokasta. Me ehdokkaat olemme parhaamme mukaan yrittäneet vastailla kiperiin kysymyksiin. Olen pyrkinyt perustelemaan vaalikoneissa jokaisen vastaukseni, sillä jokainen meistä voi ymmärtää kysymykset eri näkökulmista. Perusteluiden kautta pääset paremmin jyvälle, mikä minulla on ollut taka-ajatuksena vastatessani kysymyksiin. Tähän kirjoitukseen olen kuitenkin koonnut vastaukseni vain Keski-Uudenmaan vaalikoneesta, joka oli mielestäni paras vaalikone näissä vaaleissa. Keski-Uudenmaan vaalikone on ottanut parhaiten huomioon paikalliset ongelmat ja toreilla mahdollisesti puhututtavat puheenaiheet. Tämän takia haluan julkaista vastaukseni myös täällä blogissani. Keski-Uudenmaan lisäksi YLEn vaaligalleria kannattaa käydä katsomassa. Vaaligalleriassa ehdokas on voinut kuvata lyhyen videon itsestään. Tämä on uusi ja mielestäni lisäarvoa tuova tapa haastaa ehdokkaita. Muihin vaalikoneisiin pääset tästä: HS ja IS.

Keski-Uusimaa -lehden vaalikonekysymykset

  1. Järvenpään on tehtävä ensi valtuusokauden aikana päätös siirtymisestä Tuusulan tavoin pormestarimalliin. Olen päässyt seuraamaan läheltä pormestarimallin toimivuutta opiskelukaupungissani Tampereella. Mallin paras puoli on, että se selkeyttää virkamiesten ja luottamushenkilöiden välisiä vastuualueita. Samalla se tekee toiminnasta avoimempaa ja näkyvämpää, kun kaupungin johto on poliittisessa vastuussa äänestäjille. Pormestarimalliin siirtyminen on kuitenkin iso prosessi. Se vaatii paljon ennakkoselvityksiä sekä virkamiesten työaikaa. Malliin siirtymistä onkin harkittava Järvenpäässä tarkkaan ja sen hyviä sekä huonoja puolia punnittava huolellisesti. 2. Kuntalaisten on saatava valita kunnanjohtaja tai pormestari suoralla vaalilla. Suorien pormestarivaalien ongelma on sen arvaamattomuus. Suorilla vaaleilla pormestariksi voidaan valita valtuustopuolueiden ulkopuolinen edustaja. Tämä voi aiheuttaa kitkaa sekä yhteistyökyvyttömyyttä pormestarin ja valtuustopuolueiden välillä. Tämän kaltainen tilanne ei ole kunnan edun mukaista. Pahimmassa tapauksessa kunnan päätöksenteko jumittuu ja kaupungin kehittäminen pysähtyy. Suorat pormestarivaalit voisivat kuitenkin lisätä kuntalaisten mielenkiintoa kunnan päätöksentekoa kohtaan. Jos suoriin vaaleihin löydetään sopiva ratkaisu, en näe syytä miksei niitä voisi järjestää. Tällä hetkellä paras ratkaisu on puolueiden avoin ilmoitus omasta pormestariehdokkaastaan. 3. Järvenpään on aloitettava Tuusulan kanssa neuvottelut kuntaliitoksesta ensi valtuustokauden aikana. Tällä hetkellä kuntaliitos ei näytä todennäköiseltä, eikä siihen väkisin tule pyrkiä. Koko menneen vaalikauden olen jumpannut kantaani alueemme kuntaliitokseen. Olen päätynyt siihen lopputulemaan, ettei yhdistyminen tällä hetkellä tuo Järvenpäälle uusia mahdollisuuksia tai etuja. Suurin syy kannalleni on maakuntauudistus, joka on yksi suurimmista kuntiin kohdistuvista uudistuksista Suomen historiassa. Näen, että uudessa kuntarakenteessa pärjäävät ketterät ja tiiviit kunnat, jotka pystyvät muokkaantumaan helposti muuttuviin ympäristöihin. Järvenpäällä on myös vahva oma identiteetti, jossa yhdistyvät tiivis kaupunkirakenne, rikas kulttuuriperintö sekä hyvät liikenneyhteydet. Yhdistymällä voisimme menettää nämä sekä sijainnin tuottamat hyödyt kaupungille. 4. Järvenpään on aloitettava Tuusulan ja Keravan kanssa neuvottelut kuntaliitoksesta ensi valtuustokauden aikana. Tällä hetkellä kuntaliitos ei näytä todennäköiseltä, eikä siihen väkisin tule pyrkiä. Näen yhdistymisessä paljon hyötyjä, mutta Järvenpään kannalta myös paljon haasteita, jotka liittyvät kaupunkimme kehitykseen sekä kasvuun. Suurin syy kannalleni on maakuntauudistus, joka on yksi suurimmista kuntiin kohdistuvista uudistuksista Suomen historiassa. Näen, että uudessa kuntarakenteessa pärjäävät ketterät ja tiiviit kunnat, jotka pystyvät muokkaantumaan helposti muuttuviin ympäristöihin. 5. Vanhankylänniemen ympäristö on otettava asuinrakentamisen piiriin. En kannata Vanhankylänniemen muuttamista asuinalueeksi. Vanhankylänniemi on ollut tärkeä osa järvenpääläistä virkistysaluetta sekä hyvinvointia ja sellaisena sen pitää pysyä myös jatkossa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö aluetta voi kehittää. Vanhankylänniemessä on hurjasti potentiaalia muodostua alueen johtavaksi virkistysalueeksi. Erilaisia harrastus- ja virkistysmahdollisuuksia pitää entisestään lisätä. Aluetta pitää kehittää yhdessä yritysten ja yhdistysten kanssa. Myös vanhan sosiaali- ja terveyskeskuksen tilalle pitää keksiä korvaavaa toimintaa tai käyttötarkoitusta. 6. Järvenpään keskutsan tiivistämistä ja korkeaa rakentamista tulee jatkaa. Keskustaa tulee jatkossakin kehittää kunnianhimoisesti. Erityisesti kävelykadun viihtyisyyteen ja kehittämiseen pitää kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota. Keskustan täytyy olla julkinen ja avoin tila, jossa on helppo kulkea kävellen sekä pyöräillen. Rakennuksien korkeus tulee olla sopusoinnussa ympäristönsä kanssa ja sen tulee palvella julkisten tilojen kuten kävelykadun viihtyisyyttä. Keskustan aluetta tulee rakentaa aikaisempaa tiiviimmin. 7. Järvenpään on ensi valtuustokauden aikana liityttävä HSL:ään. Järvenpään on harkittava ja selvitettävä HSL:ään liittymistä, jos se saa edullisen tarjouksen. Tuusulan liittyminen HSL:ään lisää myös Järvenpään liittymispaineita, sillä Keski-Uudenmaan yhtenäinen joukkoliikennevyöhyke palvelisi alueen asukkaita. HSL-keskustelussa etupaino täytyy olla siinä, mikä on yksittäiselle kuntalaiselle kätevin tapa liikkua. HSL voisi myös parantaa Järvenpään sisäistä joukkoliikennettä, joka ei toimi tällä hetkellä odotetulla tavalla. Bussiliikenteen runkolinjoja täytyy selkeyttää ja aikatauluista tiedottaa nykyistä avoimemmin. 8. Tulevista liikennehankkeista tärkein on Pohjoisväylän ja Terholan väliset liikennejärjestelyt, koska alueelle on tulossa paljon uusia asuntoja. Järvenpään keskustaa tulee kehittää kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenteen ehdoilla. Tämä tarkoittaa, että korkean nopeuden autoiluväylöjä pitää kehittää muualle. Käytännössä tämä tarkoittaa Pohjoisväylän ja Terholan liikenneväylien kehittämistä jouhevammaksi. Erityisenä kehittämiskohtana tulee olla ns. Citymarketin risteys, joka on usein tukossa ruuhkien takia. Tämä on ongelmakohta, joka tulee huomioida kaikessa Järvenpään liikennesuunnittelussa. Pohjoisväylää tulee kehittää autoilun kannalta mahdollisimman sujuvaksi ja nopeaksi liikenneväyläksi. 9. Kouluissa on lisättävä erityisopetuksen ja erityisluokkien määrää. Erityisluokkia ei tule vähentää. Sen sijaan huomiota tulee kiinnittää siihen, että lapset saavat tarpeeksi ohjausta, tukea ja apua oppimiseen. Tämä onnistuu esimerkiksi pitämällä ryhmäkoot kohtuullisina. Hankalista oppimis- tai käytösvaikeuksia kärsivät lapset voivat joutua vaikeuksiin, jos heidät liitetään osaksi normaalia opetusta. Tämä ei missään nimessä ole lapsen etu ja voi myös joissain tapauksissa haitata muuta opetusryhmää. Enemmän henkilökohtaista tukea ja apua sekä monipuolisempia opetusmetodeja! 10. Koulurauhan turvaamiseksi ryhmäkokoja on pienennettävä nykyisestä, vaikka se vaatii enemmän rahaa kouluille. Kohtuulliset ryhmäkoot päiväkodeissa ja kouluissa takaavat, että jokainen lapsi ja nuori saa tarvitsemaansa huomiota. Suuremmissa ryhmissä puolestaan on varmistettava riittävä pedagoginen apu. Riittävä määrä aikuisia lasta kohden parantaa myös henkilöstön jaksamista ja työhyvinvointia. 11. Opettajia saa lomauttaa tai irtisanoa samoin perustein kuin muitakin kunnan henkilöstöryhmiä. Lomauttaminen on aina viimeinen keino hakea säästöjä. Lomauttamisen todelliset säästöt jäväät usein myös pienemmiksi, koska lomautuksien seurauksena useampi joutuu hakemaan toimeentulotukea tai muuta väliaikaista tukea selvitäkseen taloudellisesti. Lisäksi lomauttaminen heikentää Järvenpään imagoa työnantajana. Kaikissa palveluissamme meidän on tarjottava työntekijöille motivoivat ja monipuoliset työolosuhteet. Yksi tapa kannustaa sekä ylläpitää työntekijöiden työhyvinointia on tarjota henkilöstölle viikkoliikuntaetuus, jolloin sovittava osuus työajasta voidaan käyttää liikuntaan. Hyvinvoinnilla ja terveillä elämäntavoilla voidaan tehostaa työntekoa sekä parantaa työssä jaksamista. 12. Järvenpää on sitoutunut vastaanottamaan 98 kiintiöpakolaista tai oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa vuosien 2016-2017 aikana. Määrää pitää nostaa. Tällä hetkellä tiedossa ei ole, että turvapaikanhakijoiden vastaanottomäärää olisi paineita nostaaa. Viime vuonna Järvenpää kantoi esimerkillisesti vastuuta hyväksymällä kaupungille osoitetut 98 turvapaikanhakijaa. Nyt on panostettava siihen, että turvapaikanhakijat pystytään onnistuneesti integroimaan osaksi yhteiskuntaamme. Tämä onnistuu laadukkaalla kulttuuri- ja kielikoulutuksella. Vastaanottokeskuksen perustamisesta ja sen toiminnasta on aina keskusteltava perusteellisesti ennen lopullista päätöksentekoa. Kunnilla on yhteinen vastuu siitä, että turvapaikanhakijat pääsevät mahdollisimman hyvin osaksi yhteiskuntaamme. Jos valtio osoittaa meille lisää turvapaikanhakijoita, on meidän jälleen keskusteltava kaupunkimme kyvystä vastaanottaa turvapaikanhakijoita. Tällöin painavana perusteena on se, mikä on edellisten turvapaikanhakijoiden tilanne ja, kuinka he ovat sopeutuneet yhteiskuntaamme. Jokaisen kunnan on autettava omien resurssiensa mukaisesti. 13. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen perusturva, kuten toimeentulotuki, pitäisi katkaista. Huolimatta siitä, että ihminen saisi kielteisen turvapaikkapäätöksen, ei heitä tule jättää heitteille. Suomi on kuuluisa pienistä tuloeroista ja laadukkaasta koulutuksesta. Näitä asioita tulee tarjota kaikille, jotka haluavat jäädä Suomeen rakentamaan uutta elämää. Katkaisemalla toimeentulotuen vahingoitamme yhteiskunnallista vakauttamme, sillä ilman toimeentuloa olevat ihmiset ajautuvat usein rikollisille poluille. Tätä meidän tulee välttää! 14. Vuokra-asuntojen määrää Järvenpäässä on lisättävä. Järvenpäässä on huutava pula vuokra-asunnoista. Yhä useampi nuori myös haluaa sitoutua vain väliaikaisesti asuntoon, sillä työpaikat ja elämäntilanteet vaihtuvat muuttuvassa maailmassa nopeasti. Tarjoamalla enemmän vuokra-asuntoja houkuttelemme alueelle enemmän opiskelijoita ja nuoria, jotka etsivät halvempaa asuntoa läheltä Helsinkiä. Ihannetilanne on asuinalue, jossa on sekaisin seniori- vuokra- sekä omistusasuntoja. Näin varmistamme eri taustaisten ihmisten sekoittumisen, mikä lisää yhteiskunnallista vakautta. Tarjoamalla paljon kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja autamme myös asunnottomia ja vähävaraisia, joilla ei ole varaa ostaa omaa asuntoa. 15. veronkorotus on parempi vaihtoehto kuin palveluiden ja sosiaalietuuksien leikkaaminen. Maltilliset veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto kuin palveluiden vähentäminen. Palveluiden karsiminen vaikuttaa aina eniten heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Tämän takia palveluiden karsimista tulee välttää ja korottaa mielummin maltillisesti veroja. Verotus pitää kuitenkin ohjata päästöihin ja muihin ympäristölle haitallisiin kohteisiin. Tämän lisäksi kunnan on saatava suurempi potti sen alueella toimivien yrityksien verotuksesta. Osa pääomatulon veroista tulisi tulevaisuudessa voida maksaa kotikuntaan. 16. Hyvien sosiaali- ja terveyspalveluiden saaminen keskitetysti on tärkeämpää kuin tiheä lähipalveluiden verkosto. Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut vaativat remonttia, mutta hallitus on ajamassa sitä ainoastaan markkinoiden ehdoilla. Maakunnille tulisi antaa mahdollisuus tuottaa palvelut myös julkisen sektorin kautta. Tosiasia kuitenkin on, että Suomi tarvitsee nykyisen pirstalemallin sijaan isompia kokonaisuuksia, joissa laadukkaat palvelut ovat keskiössä. Isot alueet parantavat yhdenvertaisuutta, kun palveluiden välillä ei ole suuria eroavaisuuksia. Myös potilastietojen siirtäminen helpottuu, mikä puolestaan parantaa potilasturvallisuutta sekä samalla helpottaa terveydenhuollon ammattilaisten työtä. 17. Olen valmis ottamaan päihdehuollon kuntoutusyksikön lähinaapurustooni. Kannatan vahvasti eri taustaisten ja elämäntilanteissa olevien ihmisten sekoittamista keskenään samalle asuinalueelle. Tämä tutkitusti vähentää ennakkoasenteita, lisää hyvinvointia sekä parantaa yhteiskunnallista vakautta. Päihdehuollon kuntoutusyksikkö tekee todella arvokasta työtä. Tämän lisäksi kuntoutuvassa toiminnassa olevat ihmiset pitää saada tuntemaan itsensä osaksi yhteiskuntaa. Tämä onnistuu ottamalla heidät osaksi arkea. Konkreettisesti tämä tapahtuu sijoittamalla esimerkiksi päihdehuollon kuntoutusyksikön normaalille asuinalueelle. Wärttinä II tulee olemaan kävelymatkan päässä keskustasta. Tämä todella hyvä asia, sillä tällöin kuntoutusta tarvitsevat pääsevät helposti palveuiden äärelle. 18. Kaupunki saa pakkolunastaa yksityisiä maita, jos se on Järvenpään talouden kannalta perusteltua. Pakkolunastus on viimeinen vaihtoehto, eikä sitä tule käyttää heppoisin perustein. Vain äärimmäisessä pakkotilanteessa tai kaupungin kokonaiskehityksen kannalta on pakkolunastus hyväksyttävää. Pakkolunastuksilta voidaan helposti välttyä luomalla kaupunkiin hyvä neuvottelukulttuuri, järjestämällä avoimia ja julkisia kuulemistilaisuuksia kaavoituksista sekä ottamalla kuntalaisten mielipide huomioon kaupungin kehittämisessä. 19. Kaupunki voi käyttää luonto- ja ympäristöarvoja sisältäviä alueita asuin- ja muuhun rakentamiseen, jos se on Järvenpään talouden kannalta perusteltua. Toimivat ympäristö- ja luontoalueet osana tiivistä kaupunkirakennetta ovat olleet jo pitkään Järvenpään valtti kaupunkina. Tätä menestysreseptiä ei tule tuhota! Järvenpää pystyy edelleen laajentumaan sekä lisäämään rakennuskantaansa ilman, että se joutuu tuhoamaan tärkeitä luonto- ja ympäristöalueita. Tämä onnistuu rakentamalla tiiviimmin ja luomalla enemmän Tanhuniityn kaltaisia kylämäisiä kokonaisuuksia. 20. Järvenpään pitää panostaa Tuusulanjärven matkailuun taloudellisesti huomattavasti nykyistä enemmän. Tuusulanjärvi oli ehdolla viime vuoden retkikohteeksi. Tämä kertoo paljon järven potentiaalista houkutella turisteja sekä valtakunnallisesti että myös maailmanlaajuisesti. Viime aikoina on ollut paljon positiivista puhetta alueen ja retkeilyn kehittämisestä alueella. Järvenpään pitää panostaa tähän osallistumalla entistä enemmän Tuusulanjärven puhdistukseen sekä jatkamalla Rantapuiston kehittämistä. Myös Vanhankylänniemen virkistysmahdollisuuksia tulee laajentaa. Tuusulanjärven lisäksi esimerkiksi Ainolaa ja Aholaa on hyödynnettävä entistä tehokkaammin kulttuuriturismin vetonauloina. Mainostus sekä liikenneyhteydet kuntoon!

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki
bottom of page