Säännöllisin väliajoin mediasta saa lukea ikääntyneiden palveluihin ja hoitoon liittyvistä epäkohdista. Liian harvoin saamme lukea positiivisia tarinoita ikääntyneiden palveluista, vaikka siihen olisi syytä.
Erityisesti hoitohenkilökunta saa turhan usein ankaraa ja asiatonta palautetta, vaikka suurin osa henkilökunnasta tekee hoitotyötä ammattitaidolla ja antaumuksella.
Esimerkiksi Järvenpäässä järjestettiin lokakuun alussa menestynyt ja kehuja kerännyt vanhustenviikko, jonka aikana ikääntyneille kohdistettua, mutta kaikille vapaita tapahtumia, järjestettiin viikon aikana lähes neljäkymmentä erilaista tapahtumaa.
Samaan aikaan Järvenpäässä on kuljettu positiivisen suuntaan kotihoidossa ja muissa ikääntyneille kohdistetuissa palveluissa. Tämä näkyy myös asiakastyytyväisyyskyselyissä, joissa kotona asumisen tuen ja ikääntyneiden asumispalvelut ovat saaneet arvosanakseen neljä, kun asteikkona on käytetty yhdestä viiteen asteikkoa.
Kehitettävää toki edelleen riittää. Liian moni ikääntynyt kokee edelleen yksinäisyyttä ja hoitohenkilökuntaan kohdistunut paine näkyy usein palveluiden laadussa sekä asiakkaiden kohtaamisissa.
Epäkohdista huolimatta Suomi on kansainvälisillä mittareilla poikkeuksellinen valtio, sillä täällä ikääntyneiden palvelutaso on yleisesti hyvällä tasolla ja mikä tärkeintä palveluita pyritään jatkuvasti kehittämään.
Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen ei kuitenkaan ole vain virkamiesten tai hoitohenkilökunnan vastuulla.
Ikääntyneiden hoidon ja palveluiden epäkohtiin pitää puuttua yhteisenä rintamana – ei syyttelemällä tai ruokkimalla negatiivista kierrettä. Jokaisella pitää olla oikeus arvokkaaseen vanhuuteen. Se toteutuu parhaiten puuttumalla yhdessä ikääntyneiden palveluiden epäkohtiin.
Lopuksi haluan kiittää kotihoidon ja muiden ikääntyneiden kanssa työskentelevien työpanosta ikääntyneidemme hoitamiseen. Kiitos, että jaksatte kiireessä. Kiitos, että hoidatte ammattitaidolla ja rakkaudella.
Mikko Vesterinen
Julkaistu Keski-Uusimaa -lehden vieraskolumnissa 3.11.2017