Hjallis Harkimon ja ex-demari Mikael Jungerin mukaan ihmiset ovat kyllästyneitä nykyiseen poliittiseen järjestelmään, jota hallinoivat vanhanaikaisesti toimivat puolueet. Innokkaimmat ovat jo ehtineet ennustaa puolueiden jäähyvästejä. Poliittisten liikkeiden tai ryhmien on nähty tarjoavan uuden vaihtoehdon, johon ihmiset voisivat ilman puoluekurin pelkoa liittyä matalalla kynnyksellä edistämään juuri heille tärkeitä asioita. Puolueiden arvostelijat kuitenkin usein unohtavat, että suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä on jo pitkään elänyt puolueiden rinnalla kirjava joukko erilaisia poliittisia liikkeitä ja ryhmiä. Konkreettisesti tämä on näkynyt tarkastellessa kuntapolitiikan kenttää. Useassa kunnassa vaikuttaa puoluepoliittisesti sitoutumaton ryhmä, joka on pelkästään erikoistunut kotikuntansa asioiden ajamiseen. Esimerkiksi Tuusulassa ja Järvenpäässä vaikuttavat ryhmät Tuusulan Puolesta sekä Järvenpää Plus, jotka ovat vaikuttaneet paikallispolitiikassa jo vuosikymmeniä. Kuntapolitiikassa poliittiset liikkeet ovat siis olleet arkipäivää jo kauan ennen Harkimon ja Jungerin ”keksintöä”! Harva muistaa, että Järvenpäässä vihreät ovat saaneet alkunsa Järvenpää Plussan edeltäjän Järvenpää 2000:n kautta ja, että vihreille oli alkuaikoina kaikkea muuta kuin selvää, rekisteröityvätkö puolueeksi. Tällöin puolueen rekisteröitymistä vastaan käytettiin paljon samoja argumentteja kuin tänään Liike Nyt -ryhmä. Lopulta vihreät rekisteröityivät puolueeksi, sillä sitä kautta nähtiin olevan parhaimmat mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskunnan kehittymiseen ja rakentamiseen. Vihreiden toimintaperiaatteet eivät kuitenkaan ole vuosien saatossa juurikaan muuttuneet. Avoimuus, matala osallistumiskynnys, parhaan argumentin periaate sekä asiakeskeisyys ovat ohjanneet ja ohjaavat edelleen puolueen toimintaa. On kuitenkin totta, että puolueiden on muututtava 2010 -luvun tarpeisiin. Politiikasta pitää tehdä helpommin lähestyttävää ja vaikuttamisen pitää olla mahdollista kaikille ikäpolville. Tässä vastuu on meillä kaikilla politiikassa mukana toimivilla. Rakentava keskustelu, päätettävistä asioista viestiminen sekä avoimuuden vaatiminen hallinnossa ovat tärkeitä askeleita kohti osallistuvampaa yhteiskuntaa. Kirjoitus on julkaistu vieraskolumnina Keski-Uusimaa -lehdessä 19.5.2018.
Mikko Vesterinen