Mitä mahtoivat Aho kumppaneineen aikoinaan ajatella, kun muuttivat harvaan asutulle Tuusulanjärvelle 1900 -luvun alussa? Oliko tarkoituksena etsiä työrauha taiteelle vai oliko heillä suurempi visio alueen tulevaisuudesta? Oli asia niin tai näin, on Tuusulanjärven taiteilijayhdistyksellä ollut merkittävä rooli alueen imagon kehityksessä. Vielä merkittävämpi kehityksen tae oli kuitenkin rautatieaseman perustaminen Järvenpäähän vuonna 1862. Se yhdisti Keski-Uudenmaan kiinteästi Helsinkiin ja houkutteli alueelle teollisuutta. Ilman juna-asemaa olisi saattanut myös muuan Aho jättää tulematta järven kehtoon. Järvenpäässä on käynnistynyt uuden yleiskaavan valmistelu. Yleiskaavan tavoitteena on tarkastella kaupungin maankäyttöä ja liikennettä aina vuoteen 2040 saakka. Uudelle valtuustolle tämä antaa loistavan mahdollisuuden luoda jotain yhtä mullistavaa kuin rautatieasema aikoinaan oli alueemme kokonaiskehitykselle 1800 -luvulla. Uuden luominen tarvitsee kuitenkin rohkeutta. Tämä tuntuu monelta unohtuvan, kun on aika tehdä päätöksiä. Tutut ja turvalliset vaihtoehdot houkuttelevat enemmän kuin loikka uuteen tuntemattomaan. Usein loikka on kuitenkin kannattanut. Kun yleiskaavaa valmistellaan, haluan kuulla mahdottomia ideoita tulevaisuuden Järvenpäästä. Haluan olla luomassa kaupunkia, jossa jokainen kaupunginosa on helposti saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Verkoston keskipisteenä tulee olla kävelypainotteinen ja esteetön keskusta, jossa yhdistyvät elinkeinoelämä, ihmiset ja kaunis kaupunkiluonto. Tärkein tavoite on kuitenkin luoda Järvenpäähän erilliset ja katkeamattomat pyöräilykaistat, jotka yhdistäisivät kaikki Järvenpään kaupunginosat. Kuulostiko hullulta? Hyvä, sillä hulluuden ja luovuuden välimaasto on usein häilyvä. Mikko Vesterinen Kirjoittaja on järvenpääläinen kaupunginvaltuutettu (vihr.) ja JäPS-fani.
- Mikko Vesterinen
Commentaires