Hurjimmat selvännäkijät ovat ennustaneet kaupungistumisen päättymistä koronapandemian seurauksena niin globaalisti kuin Suomessa. Menneen vuoden aikana olemme saaneet lukea eri medioissa kertomuksia ihmisistä, jotka ovat päättäneet muuttaa ihmispaljouden keskeltä maaseudun rauhaan, jossa ulkona liikkumisen aikana ei tarvitse pelätä altistumista koronalle. On puhuttu Nurmijärvi-ilmiön paluusta ja vastaiskusta kaupungistumiselle. Koronapandemia on muuttanut kaupungistumisen vauhtia ja suuntaa, mutta kaupungistumista pandemia ei pysäytä.
Suomessa kaupungistuminen jatkuu siitä yksinkertaisesta syystä, että muuttoalttiita sukupolvia on aikaisempaa vähemmän. Sukupolvien pienentyminen ei kuitenkaan ole poistanut koulutuksen tarvetta. Nuoret muuttoalttiit muuttavat siten opintojen perässä paikkakunnille, joissa sitä on tarjolla.
Lisäksi kaupungistumista puoltaa tietotalous, joka korostaa innovatiivisuutta, digitalisaatiota, tehokkuutta ja löyhiä sosiaalisia verkostoja. Asukastiheydeltään tarpeeksi tiiviit kaupungit tarjoavat paremmat edellytykset tietotalouden kehitykselle kuin alueet, joissa välimatkat ovat pitkät.
Yksi esimerkki tietotalouden kehityksestä ovat ruokalähettipalvelut Wolt ja Foodora, jotka porskuttavat koronapandemiasta huolimatta. Digitaaliset palvelualustat saattoivat jopa pelastaa joitakin ravintolapalveluita, kun ne pystyivät toimittamaan asiakkailleen ruokaa kotiovelle.
Tiivis asukastiheys ei siten ainoastaan ole tartuntariski vaan myös turvaverkko. Erityisesti pandemian pahimpana aaltona keväällä kirjoitettiin ja jaettiin paljon kauniita tarinoita lähimmäisenavusta, kun naapurit, tutut ja sukulaiset huolehtivat kaupassa käynnistä, roskien viennistä ja muista arkisista askareista riskiryhmäläisten tai koronalle altistuneiden puolesta.
Mutta mikä on kaupungistumisen suunta?
Osmo Soininvaara ja YIT:n johtaja Juha Kostiainen (Verde 14.10.) arvioivat, että koronapandemian ja talouden tilallisen ja ajallisen hajaantumisen myötä korostuvat asuinpaikkojen käveltävyys, viihtyisyys ja monipaikkaisuus työskentelyyn ja olemiseen. Toisin sanoen asuinpaikkoja, joissa kaikki on lähellä, mutta silti tilaa liikkua ja olla.
Keski-Uudenmaan kaupungeilla on hyvät mahdollisuudet kehittyä johtaviksi vartin kaupungeiksi.
-Mikko
Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaa -lehden vieraskolumnissa 18.10.2020
Comments