Alkuvuodesta käytiin vilkasta keskustelua poliisin resurssien riittävyydestä. Lähtölaukauksena keskustelulle oli Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen linjaus resurssien käytön priorisoinnista, mikä on tarkoittanut esimerkiksi sitä, ettei pieniä omaisuusrikoksia ole ollut mahdollista selvittää. Lisäksi sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvat uhat ovat muuttaneet muotoaan. Verkossa tapahtuvat rikokset ja vaikuttaminen ovat lisääntyneet, minkä seurauksena perinteisen poliisityön rinnalla tarvitaan enenevissä määrin nettiin erikoistuneita poliiseja. Resurssipulasta ja hybridiuhkien kasvusta huolimatta poliisien määrärahoja on jatkuvasti supistettu. Tämä on vaikuttanut poliisien työkuormaan ja viime vuonna Itä-Uudenmaan poliisista lähtikin noin 90 työntekijää muihin poliisilaitoksiin. Esimerkiksi Suomen poliisijärjestöjen liitto on vaatinut jo pitkään poliisien määrän lisäämistä, mutta ainakin toistaiseksi toive on kaikunut kuuroille korville. Poliisien määrärahoja voidaan lisätä helposti esimerkiksi leikkaamalla yritystuista, joista merkittävä osa on ympäristölle haitallisia ja talouden uusiutumisen kannalta tehottomia. Leikkaamalla ympäristölle haitallisia tukia voitaisiin nämä vapautuneet resurssit kohdistaa esimerkiksi sisäiseen turvallisuuteen. Vihreät ovat esittäneet yritystukien leikkaamista noin 600 miljoonalla eurolla. Yritystukien ohella lisäresursseja valtion kassaan voidaan saada poistamalla ammattiyhdistysliikkeiden ja puolueiden säätiöiden verovapaus, jolloin valtion verotulot lisääntyisivät. Lisäksi hävittäjähankintojen tarpeellisuutta olisi hyvä pysähtyä miettimään, sillä hintalapuksi on arvioitu noin 7-10 miljardia euroa. Jo pelkästään Suomen poliisin uskottavuuden ja luotettavuuden nimissä on sisäiseen turvallisuuteen panostettava rahallisesti enemmän. Sisäisen turvallisuuden toimiessa on myös ihmisten arki sujuvaa. Mikko Vesterinen Kirjoittaja on Järvenpään vihreiden kaupunginvaltuutettu ja JäPS-fani Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaa -lehden vieraskolumnina 27.1.2019
Mikko Vesterinen