top of page
  • Mikko Vesterinen

Kunnan tehtävänä tuottaa hyvinvointia

Maailma on muuttunut viimeisinä vuosikymmeninä niin nopeasti, että politiikan toimijoilla ja tutkijoilla on ollut täysi työ pysyä perässä. Parhaiten tämä näkyy nykyisen hallituksen työskentelyssä. Ensin nuijitaan vauhdilla päätökset pöytäkirjaan ja vasta jälkikäteen pohditaan, että mitä sitä tulikaan tänään päätettyä. Politiikan muutos näkyy myös kunnallispolitiikassa, jossa politiikka on siirtynyt entistä enemmän virkamiesjohtoiseksi. Virkamiesten ylimääräinen arvostelu on kuitenkin aiheetonta. Ilman asiantuntijoita tai virkamiehiä kunta ei toimisi tehokkaasti. Suomen kuntien toiminnassa on kuitenkin näkyvissä huolestuttavia piirteitä konsulttidemokratiasta. Tämä tarkoittaa eri asiantuntijoiden tunkeutumista poliittisen vallan alueelle määrittämällä poliittiset kysymykset hallinnollisiksi manageroinnin kohteiksi. Osasyy tähän kehitykseen on uusi julkisjohtaminen, jossa kuntaa pyritään johtamaan kuin yritystä. Kunnan toimintaan tuodaan siis yritysmäisiä piirteitä, kuten yksityistämistä, budjettikuria, asiantuntijavaltaa sekä tulosvastuuta. Suurin osa näistä tavoitteista on hyvää tarkoittavia, mutta täytyy huomioida kunnan ja yrityksen ero. Yrityksen tehtävänä on tuottaa mahdollisimman paljon tuottoa omistajilleen. Kunnan tehtävänä on tuottaa mahdollisimman paljon hyvinvointia kuntalaisille. Hyvinvoinnin edistäminen onnistuu vain, jos muistetaan kuunnella kuntalaisia. Parhaiten tämä toteutuu edustuksellisen demokratian kautta. Julkaistu Keski-Uusimaa -lehden mielipidepalstalla 10.5.2014

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page