Kaupungistuminen hyödyttää Keski-Uuttamaata

Yhä suurempi osa maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Väestö kerääntyy kaupunkeihin työpaikkojen, sosiaalisten verkostojen ja koulutusmahdollisuuksien perässä. Kaupungistuminen on mainittu myös Rinteen hallitusohjelmassa yhdeksi merkittävimmäksi Suomea muuttavaksi ilmiöksi, jonka myötä kaupunkien rooli yhteiskunnallistallisten ongelmien ratkaisijana ja talouskasvun tuottajana korostuu. Kaupungistuminen on tuonut mukanaan myös lieveilmiöitä. Väestön voimakas keskittyminen on synnyttänyt tarpeen vastata asuntokysyntään, mutta asuntojen tuotanto ei ole pysynyt kysynnän mukana. Esimerkiksi Helsingissä asuntojen hinnat ovat nousseet vuosien 2010 ja 2016 aikana 14 prosenttia. Keski-Uudenmaan kuntien näkökulmasta kaupungistuminen pitää kuitenkin nähdä mahdollisuutena, joka lisää alueen elinvoimaisuutta ja verotuloja. Samalla asukasmäärän kasvu asettaa haasteen turvata eri alueiden viihtyisyys, riittävä palvelutaso ja viheralueiden suojeleminen. Suurin virhe kaupungistumisen kasvuhuumassa on unohtaa luonnon moninaisuuden ja asukkaiden viihtyisyystekijöiden suojeleminen, sillä ne ovat tekijöitä, jotka pitkällä aikavälillä saavat asukkaat liimautumaan osaksi omaa asuinympäristöään. Tällä hetkellä sekä Tuusula että Järvenpää ovat valmistelemassa uutta yleiskaavaa, jotka ulottuvat vuoteen 2040 asti. Yleiskaava on yksi tärkeimmistä tekijöistä, jotka ohjaavat kaupungin kasvua, rakentamista ja luonnon moninaisuuden suojelemista. Nämä asiat myös kiinnostivat asukkaita, sillä Järvenpään yleiskaavaluonnokseen jätettiin lähes 300 erilaista mielipidettä ja merkintää. Asukkaiden osallistumisella ja mielipiteillä täytyy myös olla merkitystä, koska ainoastaan siten voimme kehittää kaupunkia kestävällä tavalla ja kääntää kaupungistuminen kaikkia asukkaita hyödyttäväksi voimavaraksi. Mikko Vesterinen Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaa -lehden vieraskynässä 29.7.2019