Järvenpään asukasmäärä on kasvanut viime vuosina hurjaa tahtia. Tämä on luonnollisesti herättänyt vilkasta keskustelua siitä, onko kaupungin kasvuvauhti liian nopeaa. Joissakin puheenvuoroissa on jopa ehdotettu kasvuvauhdin jarruttelua ja pysyttelemistä 1,5 prosentin vuosittaisessa kasvussa, kun viime vuonna kaupungin suhteellinen kasvuvauhti oli 2,5 prosenttia. Valitettavan usein keskustelussa jätetään huomioimatta se tosiasia, että kaupungin kasvanut asukasluku tarkoittaa myös enemmän verotuloja. Kaupungin tulot ovat entistäkin tärkeämmässä roolissa (jos mahdollista), sillä kaupunki on joutunut tekemään suuria investointeja sisäilma- ja homeongelmista kärsivään kouluverkostoonsa. Kirsikkana homekakun päällä on kaupungintalon sisäilmaongelmat, jotka ovat viimeisimpänä kaatuneet syliin ja, josta kaupungin henkilöstö on kärsinyt jo liian pitkään. Sisäilmaongelmien korjaaminen ja rakennuskannan uusiminen ovat investointeja, joita ei voida lykätä tai jättää tekemättä. Kyse on kaupunkilaisten terveydestä ja sen kanssa ei sovi leikitellä. Investointien pakollisuus herättää väistämättä keskustelun siitä, mistä kaupunki saa kaivettua rahat näin mittaviin, mutta pakollisiin, investointeihin. Kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa tuloihinsa ja menoihinsa ovat rajalliset. Käytännössä tämä tarkoittaa joko veronkorotuksia tai palveluista leikkaamista. Näistä kummatkin ovat erittäin epämieluisia vaihtoehtoja. Järvenpää on onneksi onnellisessa asemassa, kun kaupunkiin halutaan muuttaa. Lisääntynyt asukasluku varmistaa, että investointikakun maksajia on aikaisempaa enemmän. Nyt on oleellista, että tänne rakennetut uudet asuinalueet ja -kohteet ovat viihtyisiä, monipuolisia ja toimivia kokonaisuuksia. Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaa -lehden vieraskolumnina 18.9.2018
Mikko Vesterinen