Tällä hetkellä koko oma elämä tuntuu pyörivän eduskuntavaalien ympärillä, vaikka todellisuudessa muu maailma pyörii rattoisasti radallaan. Niin pyörivät myös kaupungin luottamustehtävät. Kaupunkikehityslautakunta kokousti tänään painavien asioiden äärellä. Lautakunta hyväksyi yksimielisesti Järvenpään yleiskaavan 2040 kuntalaisille nähtäville. Lisäksi lautakunta käsitteli Järvenpään pyöräliikenteen kehittämissuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on tukea yleiskaavan liikennelinjauksia. Tämän blogitekstin tarkoituksena on avata näiden asiakokonaisuuksia tärkeimpiä sisältöjä. Koko esityslistan taustamateriaaleineen voi lukea täältä. Pyöräliikenteen kehittämissuunnitelmat yhtenä ensiaskeleena voidaan pitää Järvenpään vihreiden (valtuutettu: Katri Kuusikallio) valtuustoaloite tehdä Järvenpäästä todellinen pyöräilykaupunki. Aloite sai laajaa poliittista tukea, mutta toki pyöräilyolosuhteiden parantamiseen on ollut painetta jo useita vuosia. Nyt esitelty kehittämissuunnitelma on strateginen ohjaustyökalu, jolla lähdetään kehittämään pyöräliikenteen verkostoa pitkäjänteisesti pala kerrallaan. Suunnitelman tavoitetilana on, että vuonna 2028 Järvenpäässä on monipuolisesti niin yksisuuntaisia, kaksisuuntaisia kuin sekaliikenteeseen tarkoitettuja pyöräilyjärjestelyitä. Päälinjauksena on ollut, että ydinkeskustan pääväyliä kehitetään yksisuuntaisisiksi pyöräteiksi tai -kaistoiksi ja sitä täydentävät kaksisuuntaiset järjestelyt. Investoinnit pyöräliikenteen kehittämiseen on tarkoitus tehdä kymmenen vuoden aikana noin 16 miljoonalla eurolla, mutta aikajänne ja investointisumma ovat hyvin joustavat. Investoinnin tarve on tarkoitus pitää vuosittain tasolla 25 e/asukas. Investointiaikataulu joustaa ajan taloudellisen tilanteen ja tarpeen mukaisesti, minkä lisäksi pyöräilyinfraa kehitetään asemakaavamuutosten ja muiden infran korjaustöiden yhteydessä. Samalla pienennämme Järvenpää infran korjausvelkaa, joka tällä hetkellä on 25 miljoonaa euroa. Pyöräliikenteen kehittämissuunnitelman avulla emme siis ainoastaan korjaa olemassa olevaa infraa vaan myös aktiivisesti kehitämme sitä. Yleiskaava puolestaan on laaja kokonaisuus, jossa liikenneratkaisujen lisäksi pitää huomioida ympäristö-, asumiskysymykset sekä elinkeinotoiminnan mahdollisuudet. Vuonna 2040 Järvenpäässä on noin 60 000 asukasta (vuosittainen kasvu ka 1,5%), jolla halutaan varautua pääkaupunkiseudulle kohdistuneeseen muuttovirtaan. Työpaikkaomavaraisuus on tarkoitus säilyttää nykyisellä 65,7% tasolla turvaamalla riittävät toimistotilat sekä varaamalla tontteja kaupungin reuna-alueilta logistiikka- ja varastotoiminnalle. Tärkeimmät liikenteelliset kehittämispaineet kohdistuvat Sibeliuksentielle, Helsingintielle sekä Pohjoisväylän valtatie 3 ja Vähänummentien liittymien välillä, joissa liikenne kasvaa eniten vuoteen 2040 mennessä. Vähänummentien turvallisuuden ja sujuvuuden kehittäminen on huomioitu myös Uudenmaan MAL 2019 -suunnitelmissa, jolla pyritään vahvistamaan erityisesti Järvenpään poikkiliikenteen kehittämistä. Asumista painotetaan erityisesti asemanseuduille, joiden kaikkien läheisyyteen on sijoitettu keskustamaista toimintaa, jossa palvelut, puistot, asuminen ja työpaikat ovat sekoittuneet keskenään. Samalla tarkoituksena on tehostaa asemanseutujen asumista. Pientaloalueita on edelleen riittävästi saatavilla, mutta asemanseutujen voimakkaalla kehittämisellä varmistetaan elävä kaupunkikulttuuri sekä hyvien yhteyksien varmistaminen yhä useammalle asukkaalle sekä elinkeinotoiminnan harjoittajalle. Ilonaiheita uudessa yleiskaavaehdotuksessa ovat myös viheryhteyksien jatkuvuus sekä uusien luonnonsuojelualueiden perustaminen. Uusiksi luonnonsuojelualueiksi on merkitty Vanhankylänniemen jalopuulehto, Isokydön purolehto ja Haarajoen jokivarsilehto. Lisäksi luonnonsuojelumerkintä on osoitettu Tuusulanjärven luonnonsuojelualueelle, joka kuuluu Tuusulanjärven lintuveden Natura-alueeseen. Alue on valtion omistuksessa ja ympäristöministeriön asetuksella se tullaan perustamaan luonnonsuojelualueeksi. Kokonaisuutena olen hyvin tyytyväinen uuden yleiskaavaehdotukseen. Mielelläni otan vastaan kommentteja ja huomioita liittyen yleiskaavaan, liikennejärjestelyihin ja viheralueiden säilyttämiseen. Yleiskaava on nähtävillä 24.4.-24.5.2019, minkä aikana kuntalaisilla on mahdollisuus jättää kommentteja, huomioita ja vastineita yleiskaavan ehdotukseen.
Mikko Vesterinen