Ikääntyville on luotava kattava palveluverkosto

Vuoden vaihteessa astui voimaan uusi vanhuspalvelulaki, jonka mukaan ikääntyneille tarjotaan laitoshoitoa vasta viimeisenä mahdollisena palveluna. Laitoshoidon tarve täytyy todeta joko lääketieteellisin tai potilasturvallisuuteen liittyvin perustein. Lain tarkoituksena on vähentää pitkäaikaisten laitoshoitopaikkojen tarvetta ja palveluiden kustannuksia. Uusi laki tarkoittaa kunnille suuria investointeja sekä toimintatapojen muutosta. Kotihoidettavien ja omaishoitaja asiakkaiden määrän kasvaessa on pidettävä huolta, että lääkäreitä sekä hoitajia on tarpeeksi. Apua on saatava silloin, kun sitä tarvitaan. Pelkkään kiireelliseen puhelinnumeroon ei voi luottaa, sillä monelle vanhukselle kännykän käyttäminen voi olla haasteellista. Tämän takia on luotava palvelutalomalli, jossa tuki ja turva on yhdistetty yksityisen kodin piirteisiin. Tätä tehostettua palveluasumista sovelletaan jo esimerkiksi Järvenpään Kivipuistossa, mutta malli on edelleen kovin vähäisessä käytössä verrattuna sen käyttötarpeeseen. Tehostetussa palveluasumisessa korostuu moniammatillinen yhteistyö, joka pitää huolen asiakkaan sosiaalisista, fyysisistä sekä psyykkisistä tarpeista. Kaikki palvelut siis pyrittäisiin järjestämään saman katon alle. Sama palvelumalli voidaan järjestää muodostamalla vahvat verkostot asiakkaiden ja palveluiden välille. Tärkeintä on kuitenkin löytää malli, joka varmistaa, ettei yksikään ikääntynyt jää palveluiden ulkopuolelle. Tämä onnistuu, kun henkilökunta on asiakkaan lisäksi yhteydessä lähisukulaisiin, tuttaviin ja jopa naapureihin. Ponnistus on vaativa, mutta vain siten voimme luoda laadukkaat palvelut ihmisille, jotka sitä eniten ansaitsevat. Julkaistu Järvenpää News-lehden kolumni osastolla "Yhteiskunnallista ihmettelyä" 11.2.2015.